|
Kun sain viime viikon viettää aikaa rukouksessa ja Raamattua lukien, vahvistuin uskossani, kiitos HERRALLE! Ainoa, mitä Jumala minulta odottaa, on KUULIAISUUS Hänen sanalleen. Elleivät Jumalan kokosydäminen rakkaus ja minun kokosydäminen kuuliaisuuteni muistuta toisiaan, ei Kristus voi ilmestyä minulle! "Jumala ei voi viipyä meissä, emmekä me voi viipyä hänen rakkaudessaan!" (Apt.5:29 ja 5:32) Näin siis Jumalan armon syvemmät siunaukset sekä nauttiminen Jumalan rakkaudesta ja läheisyydestä täysin rinnoin, ovat olleet ulottumatomissani siksi, etten ole aiemmin pitänyt KUULIAISUUTTA niin tärkeänä, kuin Jumala haluaa. Nyt JUMALAN armosta ymmärrä, että tämän tulee olla uskonelämäni lähtökohta ja päämäärä!! Olen turhaan antanut ihmisten "sekoittaa" ajatuksiani ja "horjuttaa" uskoani.
SIKSI PYYDÄN PYHÄÄ HENKEÄ LAKKAAMATTA OSOITTAMAAN MINULLE KUINKA VAJAVAISEKSI USKONI JÄÄ, JOS KUULIAISUUS JUMALAN SANALLE EI HALLITSE MINUA KOKONAAN!!!!
Kaarina K.
|
